Siinä se meijän pikku Nuutti sitten on.
Haettiin tosiaan meijän pikku Welsh Corgi Pembroke pentu lauantaina 12. pvä kasvattajalta. Matka kesti reilun tunnin, mutta se tuntui ikuisuudelta; kaikkia jännitti, äitille ei edes ruoka maistunut ja meikäpoika sitten hölötti koko matkan, kun mulla on tapana tehdä niin hermostuneena tai jännityksen vallassa.
Käytiin myös kaupassa ostamassa pikku herralle oma kori, kaulapanta, talutushihna ja lelu. Olimme nähneet Nuutista muutaman kuvan ( ja rakastuttiin heti kuissit ) joten kaikki tiesivät jo vähän miltä pentu sitten näyttää.
No, kun päästiin kasvattajan luo, oli meitä vastassa komea joukko Welsh Corgeja. Pidin erityisesti tummasta uros Corgista, enkä malttanut enää odottaa että näkisin meille tulevan uros pennun. Meijät kutsuttiin sisälle, koirat myös tottakai. Tuntui kuin koirat olisivat näyttäneet meille tietä, se hymyilytti ainakin mua.
Pian kynnyksen yli tupsahti pikkuinen vaalea pentu jolla oli surulliset tummat silmät, se oli meijän Nuutti Oliver II. Mulla meinas kyynel vierähtää poskelle, niin sulonen otus hän oli ja on.
Ensimmäinen ajatus mun mielessäni oli että " Siinä se meijän Nuutti sitten on. " Ihan aluksi mä en tosin edes tajunnu että olemassa voi olla jotain noin lutumutusta, mut näköjään voi. :)
Me oltiin kaikki ihan myytyjä, nyt kauan odotettu ja hartaasti toivottu pikkunen haukku oli meijän silmien edessä ja tulossa meille asumaan.
Äiti siinä sitten jutteli kasvattajan kanssa perusasioista ja täytti paperit, mulla oli vaan kauhea hinku päästä kotiin näyttämään Nuutille paikkoja. Kun paperihommat sun muut oli hoidettu me kerättiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin pihalle. Kasvattaja saatto Nuutin autolle ja näytti Nuutin äitille mihin hänen pikkusensa oikeen oli matkalla. Kun Nuutti oli autossa, olo oli aivan mahtava!
Meillä on oma haukku !Haettiin tosiaan meijän pikku Welsh Corgi Pembroke pentu lauantaina 12. pvä kasvattajalta. Matka kesti reilun tunnin, mutta se tuntui ikuisuudelta; kaikkia jännitti, äitille ei edes ruoka maistunut ja meikäpoika sitten hölötti koko matkan, kun mulla on tapana tehdä niin hermostuneena tai jännityksen vallassa.
Käytiin myös kaupassa ostamassa pikku herralle oma kori, kaulapanta, talutushihna ja lelu. Olimme nähneet Nuutista muutaman kuvan ( ja rakastuttiin heti kuissit ) joten kaikki tiesivät jo vähän miltä pentu sitten näyttää.
No, kun päästiin kasvattajan luo, oli meitä vastassa komea joukko Welsh Corgeja. Pidin erityisesti tummasta uros Corgista, enkä malttanut enää odottaa että näkisin meille tulevan uros pennun. Meijät kutsuttiin sisälle, koirat myös tottakai. Tuntui kuin koirat olisivat näyttäneet meille tietä, se hymyilytti ainakin mua.
Pian kynnyksen yli tupsahti pikkuinen vaalea pentu jolla oli surulliset tummat silmät, se oli meijän Nuutti Oliver II. Mulla meinas kyynel vierähtää poskelle, niin sulonen otus hän oli ja on.
Ensimmäinen ajatus mun mielessäni oli että " Siinä se meijän Nuutti sitten on. " Ihan aluksi mä en tosin edes tajunnu että olemassa voi olla jotain noin lutumutusta, mut näköjään voi. :)
Me oltiin kaikki ihan myytyjä, nyt kauan odotettu ja hartaasti toivottu pikkunen haukku oli meijän silmien edessä ja tulossa meille asumaan.
Äiti siinä sitten jutteli kasvattajan kanssa perusasioista ja täytti paperit, mulla oli vaan kauhea hinku päästä kotiin näyttämään Nuutille paikkoja. Kun paperihommat sun muut oli hoidettu me kerättiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin pihalle. Kasvattaja saatto Nuutin autolle ja näytti Nuutin äitille mihin hänen pikkusensa oikeen oli matkalla. Kun Nuutti oli autossa, olo oli aivan mahtava!
Suurimman osan matkasta Nuutti nukkus, välillä vaihto asentoa tai joi. Matka tais olla hänelle aika pitkä, loppu päivä meni meinaan suurimmaksi osaksi pötkötellessä ja hieman tutustuessa uusiin ihmisiin ja paikkoihin.
Nyt kun Nuutti on vasta vajaa 8 viikkoa, menee aika enimmäkseen pisupapereitten vaihtoon, ruuan laittoon ja pihalla käyttämiseen vaikka toki aina on aikaa leikkiä. Nuutilla vaan tahtoo välillä puhti loppua kesken lelun hakureissun, mutta kyllä sen ymmärtääkin kun koko päivä on menoa ja meininkiä.
Tässä vielä kuva Nuutista ja hänen pesäkoristaan ->
Kommentit